perjantai 20. huhtikuuta 2012

Elämää nähnyttä...

... on monet huonekalumme, joista yksi rakkaimmista tässä. Olen ennenkin tämän esitellyt, toivottavasti toisto on miellyttävä ;)

Meillä on eletty kohta (huomenna) viikko sijaisperheenä. Viikko on ollut hauska, jännittävä, yllätyksellinen ja raskas.

Ennen lapsen tuloa sitä leikitteli ajatuksilla itsekseen kuinka asioita tekee ja hoitaa. Eihän ne menekkään niin... Kyllä minä sen tiesin, mutten osannut täysin varautua. Uusi ihminen toi uudet kujeet ja nyt sovitellaan yhteen kaikkien tavat ja tottumukset.

Olen ollut viisi päivää vapailla ja kaikki vapaani olen hoidellut POJAN asioita. Viikonloppuna menen töihin lepäämään, heh! ;)Mies soitti äsken ja kehotti lepäämään nyt kun kaikki lapset ovat pois, isommat koulussa, pienin päivähoidossa. Menenhän minä, menen maalaamaan yläkertaan keskenjääneitä projektejani, joita sitten esittelen teille täällä :)

POJAN huone on remontoitu, kalusteita hankittu, mutta loppustailaukset puuttuvat. Kuvia laitan siitä kun valmistuu. Huoneesta tuli musta-valkoinen ;) Hiljaa hiipii musta meille...

Ja hiljaa ei hiipinyt eilen tavaralähetykset, kolme rekkaa kävi pihassa, varasto alkaa olla täynnä, pari lähetystä on tulematta. Ensiviikolla kuvataan tuotteet ja syötetään kauppaan.
Juuri saamani tiedon mukaan rekka kurvaa kohta pihaan, lisää ihanuuksia teille ihanaiset tulossa, lähden purkamaan lavoja :) Ja sitten maalamaan!




Ihanaa viikonloppua <3

Ja loppukiri edelliseen postaukseen jossa siis ARVONTA!

5 kommenttia:

Hanne kirjoitti...

Kaunis huone! Niin ihana tapetti, hirsiseinä ja tuo kampauspöytä.

Isoja muutoksia käytte lävitse. Aina ei ole helppoa kellekkään sopeutua uusiin olosuhteisiin, mutta aika auttaa siinäkin.
Mukava viikonloppua ja muista levätä!

Taina kirjoitti...

Uuteen tilanteeseen sopeutuminen vie aikaa varmasti kaikilta. Eniten stressaantunut on varmasti uusin tulija. Voimia ja iloa arkeen! Kaunista teillä on♥

Liisa kirjoitti...

Mullakin on välillä sellainen olo, että pääsee töihin lepäämään, hih ;) Ja mulla ei ole kuin yksi lapsi, yksi mies ja yksi koira ;DD
Varmasti on raskastakin, mutta toisaalta antoisaakin tuo sijaisperheenä oleminen. Kovasti voimia jatkossakin teille!
Toi kaappi on aivan mielettömän kaunis, kyllä jaksaa katsella kuvia toistamiseenkin :)

Hyvää viikonloppua sinnekin! Minä iloitsen äidin tulosta ja yhteisestä ajasta muutaman päivän ajan :)))

Lämpimät halit!

Reissuja ja romantiikkaa kirjoitti...

Ompas muuten elämässänne tapahtunut yhdellä rysäyksellä aika paljon; sijaisperhe,putiikki,uusi koti jne.. mutta onneksi postiivisiä juttuja. Ne on sitä elämää,ihanaa sellaista. Oli mieletön juttu uudesta kodistanne lehdessä. Kateelliseksi heitti meikäläisen (kin )..Eipä olisi olemuksesta osannut ammattiasi arvailla..

Hanna-Riikka kirjoitti...

oi oi oi, miten ihana tuo kaappi on!!

Ihanaa, että olette nyt tuossa pisteessä. Jaksamista.. eiköhän se hiljalleen rauhoitu arkeen tuo teidänkin elo pojan kanssa :)