Niinhän sitä sanotaan, ettei sitä anneta enempää kun jaksaa kantaa... Mutta miksi aina kaikki asiat kerääntyy?
Nämä kaverit ovat onneksi aikas tietämättömiä mitä mamman päässä pyörii... Lohduttavat pahalla hetkellä, on se jännä miten ne vaistoavat pahan olon ja hakeutuvat kainaloon lohduttamaan.
Äidilläni on ollut 8v. syöpä. Diagnoosin jälkeen pisin hoitamaton jakso on ollut 5kk! Viimeisin hoito 1,5 viikkoa sitten jätti äidin sairaalaan ja kunto romahti. Totaalisesti romahti! Huoli ja murhe on kova.
Samaan aikaan myydään vanhaa taloa, remontoidaan uutta, käydään vuorotöissä molemmat, lapset sairastaa... (yms.)
Koita tässä sitten laittaa asiat "tärkeysjärjestykseen", huoh! No joo, läheiset ensin ja muut sitten, mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan...?
Jotta voisi siis sanoa, on ollut oikein " ELÄMÄN KEVÄT " mitä se ikinä tarkoittaakaan...
Mopsit lähettää teille kuitenkin iloiset terveiset ja minäkin toivottavasti seuraavassa postauksessa :)
Halauksia kaikille!
5 kommenttia:
Voi ei.. voimia sinulle!
Voimia ja jaksuja <3
Paljon voimia sinulle ♥
Mukavaa että sinulla on myös nuo mopsi ystävät tukena !
Krista, koirat kyllä vaistoavat jos on huolia ja murheita, he kyllä osaavat myös lohduttaa pelkällä olemassa olollaan, Voi että koirasi ovat suloisia.<3 <3 molemmat.
Tsemppiä sinulle tähän vaikeaan kevääseen,on surullista että äitisi sairastaa, nuo kaikki asiat yhdessä ja erikseen ovat vaikeita.
Toivotaan, että yksi kerrallaan palaset loksahtavat paikoilleen.Toivottavasti saatte talonne pian myytyä, siinä on jo yksi erittäin stressaava tekijä. Huoh. voi kun asuisin lähempänä tulisin auttamaan ilo mielin, vaikka lastenhoidossa.
Kuitenkin aurinkoista viikonloppua sinulle ja perheellesi, se on varmasti tärkein, niin kuin äitisikin.
Kiitos kaikille teille ihanille ihmisille myötäelämisestä ja tsempeistä :) Päivä kerrallaan mennään, elämä välillä on hiukan ankeaa. Täältä vielä noustaan :)
Olette mahtavia!
Lähetä kommentti