Poika tuli tänään koulusta, katsahti ympärilleen, kommentti "katos, äiti on taas vähän sisustanut" jatkoi matkaa huoneeseensa ja sanoi mennessään "eipä ollut ihme"...

Yksi asia johti taas toiseen ja kohta oli olohuone melkein uudessa kuosissa... Niin vain käy, kun yhden tavaran siirtää tai tulee uusi, huomaa, ettei muut olekkaan enää hyvin näin tai noin.

Äitini oli kova sisustaan kun olin pieni (ja on edelleen), meillä vaihtui huonekalujen järjestys useasti. Isä sanoikin monesti, että kun istut illalla sohvalla tai tuolissa, et seuraavana iltana tiedä missä kohtaa huonetta ne ovat :) Näin on myös meillä. Joskus olenkin laittanut miehelle viestiä töihin, jotta tulisi varovasti pimeässä kotiin, ettei kompastu, kun tavarat ovat vaihtaneet paikkaa.

Olen tartuttanut valkoisen kodin myös äitiini. Huone kerrallaan hän on huomaamattaan alkanut valkaista omaa kotiaan :) Itselläkin se kävi hieman vahingossa... Jokainen kotini on ollut erilainen, joskin kaikissa on ollut se romanttinen puoli mukana, modernia kotia ei ole ollut koskaan.

Kun kaksi vuotta sitten muutimme maalle, uuteen, mutta maalaishenkiseen taloon, suunta oli automaattisesti maalaisromanttinen ja valkoinen. Tätä taloa ei voinut alkaa sisustaa muulla tavalla, tiedättehän, kun joku on vaan sellainen, ettei muuta vaihtoehtoa ole ;) Kaikki ne huonekalut, jotka eivät olleet valkoisia, kokivat valkaisun tai joutuivat kiertoon. Alkuun ei ollut tarkoitus tehdä näin valkoista kotia, mutta se vähän niinkuin lähti käsistä :) En kuitenkaan kadu päätöstä, päinvastoin. Rustiikki ja ranskalainen ripaus tuovat kuitenkin eloa.

Nyt kun olen kotona vauvan kanssa on aikaa myös tälle rakkaalle harrastukselle. Kauhulla jo ajattelen töihin palaamista, kun ei päivittäin kerkiä suunnitteleen uusia juttuja ;) Pitää kuitenkin ajatella positiivisesti sitä aikaa, sillä sitten on vapaapäivinä enemmän rahaa harrastaa, heh!

Ps. Minulla on salaisuus, joka liittyy yllätys yllätys sisustamiseen ja kesään! Kun asiat alkaa hahmottua ja on jotakin mukavaa kerrottavaa, lupaan tulla heti teille kertomaan.

Mieheni antoi minulle palautetta blogistani... Vaikealukuinen, kun pitää selata alhaalta ylös... Totta ja nyt heti parannan tapani! :) (kiinnostaa näköjään ukkokultaa mitä se vaimo täällä kirjottelee, heh)

Viikonlopun tein keittiön seiniä, valmista tuli ja juurikin sellaista mitä halusin! Kuvia en sieltä vielä näytä teille, sillä voitte vaan arvata kuin kävi... JOUDUN hankkimaan uusia kivoja juttuja, kun kokonaisfiilis muuttui ja entiset eivät enää sovi sinne tai ainakaan vanhoille paikoille ja näinollen jää aukkoja jotka pitää täyttää ;) Mutta malttia, lupaan laittaa valmiista sitten monta kuvaa!

Lunta on saatu nyt liian paljon. Ihanaa, kun sitä on tullut, mutta minun lumikiintiö olisi nyt täynnä! Tänäänkin tehty kahdesti-kolmesti lumityöt ja katolta pudoteltu ylimääräisiä.

Laitan tässä muutaman fiilistelykuvan, odotellessa niitä keittiökuvia... (madonnataulu on tämänpäiväinen kirppislöytö)

Ihanat mopsukat unessa. Ylempi Niilo ja alempi Sulo :) Näiden myötä... hyvää yötä! ;)

Tänään oli taas pakkasta sen verran paljon, että ulkoilu vauvan kanssa oli mahdoton. Siispä otin vauvan kainaloon ja suuntasin kynsihuoltoon, kahville ystävän luo ja Bauhaussiin. Illalla vielä kävin toisen ystävän kanssa Ideaparkissa syömässä ja ihan vähän shoppaamassa :) Ja kyllä piristi mieltä! Huomenna alkaa keittiön seinän parannusprojekti. Hieman jännittää, tuleeko siitä sellainen kun silmissäni nään. Kun saan sen valmiiksi, laitan teille kuvaa ennen ja jälkeen, sen ainakin tiedän, että näkyvä muutos tapahtuu :) Viimeisimpien otosten myötä, hyvää yötä, hiivin tuon lehtinipun kanssa peiton alle....

Tässä taas vaarallinen nippu :) Lapsille vaatteita ja kolme sisustuslehteä ja vallankin tuo maalaisunelma... Toinen lehti mitä en jätä väliin on Toivekoti.

Kevätmieli se alkaa vallata minutkin! Piti saada keittiöön väriläiskä ja eikös vain ole ihana? Lapset ihastelivat ja sanoivat sen erottuvan keittiöstämme :)

Yksi projekteistani on lipasto nuorimmaisen huoneeseen. Siitä taisin mainita aikaisemmassa postauksessa ja uhosin alkavani hommiin... Mutta kuinkas ollakkaan inspis katosi! No mutta... nämä löytyivät tänään Ideaparkista -40% ja hommahan alkaa siis edistyä, uudet nupit on hankittu :)

Tämä ihanuus löytyis kirppikseltä :)

Kirppislöytöjä....

Tämä ihanainen vanha syöttötuoli muutti meille lainaan ystävältäni. Nyt nuorimmaisellekkin on oma paikka pöydän päässä. Tuolilla on muutakin käyttöä kun syöttötuoli, kääntämällä selälleen siitä tulee laiva ja kääntämällä mahalleen pöytä ja tuoli. Ihana ystäväni maalasi tämän varta vasten valkoiseksi ennen luovutusta :)

Tässä vasta kertamaalauksen jäljiltä ja seuraavassa sitten valmiina kahteen kertaan maalattuna.

Hyvää keskiviikkoa!

Olen ollut jälleen ahkera. Nämä pakkaspäivät, kun joutuu olemaan sisällä pienimmän lapsen kanssa, pitää aina hyödyntää rästihommilla... Ja niitä taas piisaa. Löysin huutiksesta tyttären huoneeseen kaapin niiiiiiin halvalla. Vaikka se ei tietenkään miellyttänyt sellaisenaan, näin heti kuvasta millainen siitä "valmiina" tulee. Ja tulihan siitä. Tytärkin oli oikein mielissään. Hänen huoneensa on kauan kaivannut sitä romukaappia ja tässä sen teille nyt esittelen, ennen ja jälkeen kuvien kanssa ja sitten syöksyn kohti seuraavaa projektia, joka on lipasto nuorimmaisen huoneeseen, mutta siitä myöhemmin :)
Aurinkoista loppuviikkoa!

Tälläistä voisi kokeilla, kuulostaa hyvältä. Ohje on mummun vanhassa keittokirjassa.

Tämän hyllyn tein muutama viikko sitten, kun aikani olin etsinyt löytämättä sopivaa ja sopivan kokoista tuohon paikkaan... Näin sain juurikin mittojen mukaan tehdyn :) Nyt etsin siihen vanhaa isompaa liitutaulua. No voihan olla, etten löydä sellaistakaan mieleistäni ja teen sitten itse ;) Nuo kannut olen löytänyt joskus kirppikseltä, samoin kun vanhan lakanan, joka on taiteltuna reunalla. Meillä on pöytäliinoina vanhoja lakanoita keittiössä ja tämä on tällä hetkellä se "parempi" liina, joka oli joulupöydässäkin. Tuo vanha esiliina on huutislöytö, eikä näytä yhtään niin ihanalta tässä kuvassa kun on luonnossa.

Täällä taas... Tässä ainoa viherkasvi vuosiin jonka olen saanut jopa kasvamaan. Viherpeukaloni on aina ollut keskellä kämmentä. Lapsetkin moneen kertaan ihmettelivät ja ihastelivat kun tähän tuli uusia lehtiä ;) En muista tämän nimeä, oli heräteostos Kodin Ykkösestä jo kauan aikaa sitten, jos joku tietää nimen, kertokaa, voisin ostaa näitä lisää!!